Sonja Tanttari

Someturva auttaa nuorta oikeassa ympäristössä

Rakenteilla oleva palvelu tarjoaa neuvoja nuorille, joita on loukattu sosiaalisessa mediassa. Palvelun kehittäjien mukaan nuoriin kohdistuvat loukkaukset ovat hyvin arkipäiväinen mutta vakava ilmiö, jonka kitkemiseen tarvitaan uusia keinoja.

Someturva on digitaalinen lakipalvelu, josta kehitetään mobiilisovellusta kaikkien suomalaisten nuorten käyttöön. Sovellukseen nuori voi raportoida kokemansa loukkauksen ja saada sen kautta neuvoja tilanteen ratkomiseen. Sovellus hyödyntää koneoppimista, jonka avulla se antaa arvion siitä, täyttääkö raportoitu loukkaus mahdollisesti rikoksen tunnusmerkistön.

Someturvan on ideoinut ja kehittänyt kolmihenkinen tiimi, Minttu Salminen, Suvi Uski ja Jenny Rontu. Heitä yhdistävät sosiaalipsykologinen osaaminen ja ennen kaikkea halu auttaa nuoria ja parantaa heidän oikeuksiaan. Idea Someturva-palvelun kehittämiseksi lähti noin kolme vuotta sitten, mutta sen kehittäminen toden teolla lähti liikkeelle maaliskuussa 2017, kun Someturva-tiimi pääsi Vuosisadan rakentajat -kilpailun finalistiksi. Kilpailussa palkittiin nuorten hyvinvointia parantavia ratkaisuja, ja Someturva sai lopulta 500 000 euron rahoituksen.

− Kilpailun tuoman säätiörahoituksen avulla Someturvan kehittäminen pitkäjänteisesti on nyt mahdollista. Rahoitus tärkeiltä yhteiskunnallisilta toimijoilta tuntuu isolta tunnustukselta lasten ja nuorten oikeuksille. Lasten oikeussuoja on hyvin vahva, mutta se ei aina toteudu. Palvelulle on ollut suuri tarve ja se on herättänyt kiinnostusta jo ennen rahoituksen saamista.

Someturva on esimerkki oikeusteknologiasta, jossa tuotetaan uusia teknisiä ratkaisuja juridisiin palveluihin. Uusilla ratkaisuilla kaikkien oikeusturva toteutuu yhdenvertaisemmin ja kattavammin, kun palvelut ovat helposti kaikkien saavutettavissa. Someturvan kehittäjät arvioivat, että rikosilmoituksen tekeminen ja avun hakeminen on vaikeaa erityisesti nuorille, sillä he ovat usein aikuisten avun ja neuvojen varassa. Someturva nopeuttaa ja helpottaa nuorten avun saamista, kun se on välittömästi saatavilla oikeassa ympäristössä. Someturva-sovellus voi olla esimerkiksi puhelimessa sen sovelluksen vieressä, jossa nuorta loukataan – näin avun hakemiselle on mahdollisimman matala kynnys. Palvelun kohderyhmä viettää niin paljon aikaa sosiaalisessa mediassa, että juuri siellä on tärkeää tukea turvallista vuorovaikutusta.

Loukkauksilla merkittäviä seurauksia nuorille

Nuorten sosiaalisessa mediassa kokemat loukkaukset ilmenevät monin tavoin. Someturvan kehittäjät arvioivat, että loukkaukset ovat valitettavan yleisiä ja arkipäiväisiä monelle nuorelle. Loukkaukset voivat olla esimerkiksi kuvien luvatonta jakamista tai huhujen levittämistä ja muuta haukkumista. Someturvan kehittäjistä myös juristina toimiva Jenny Rontu arvioi, että moni palveluun raportoitavista tapauksista ei välttämättä täytä rikoksen tunnusmerkkejä, mutta ne ovat muutoin loukkaavia ja vakavia. Mahdollisia rikosnimikkeitä nuorten tapauksissa voivat olla esimerkiksi kunnianloukkaus tai yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen ja näiden eri tekomuodot. Sosiaalisen median konfliktit saattavat kytkeytyä muuhun kiusaamiseen koulussa tai harrastuksissa, ja näin kiusaaminen seuraa nuorta joka paikkaan.

Loukkauksen kohteeksi joutumisella on usein suuri vaikutus nuoren elämään sekä välittömästi että pidemmän ajan kuluessa. Jos ikävää kokemusta ei selvitetä, se on läsnä nuoren arjessa ja vaikuttaa henkiseen hyvinvointiin, koulunkäyntiin ja ihmissuhteisiin. Uhriksi joutunut nuori kokee usein häpeää ja syyllisyyttä tai hän voi ajatella, että "maine" muiden nuorten silmissä on loukkauksen myötä mennyt. Nuori on myös saattanut tehdä sosiaalisen median profiilin luvatta eikä uskalla siksi kertoa loukkauksesta. Lisäksi usein ajatellaan, että sosiaalisen median loukkaava puhe on vaan kestettävä eikä siihen kannata puuttua. Vaikka tapauksiin puututtaisiin, ei väliintulolle välttämättä ole selkeää mallia. Usein aikuisillekaan ei ole selvää, kuka ottaa tapauksista vastuun: koulu, vanhemmat, poliisi vai joku muu.

− Jos tapauksia lähdetään selvittämään, ovat oikeusprosessit nuorille usein todella raskaita. Prosessi voi kestää kauan ja loukkauksen uhri joutuu ehkä sen aikana olemaan tekijän kanssa tekemisissä. Someturva voi antaa kuitenkin kimmokkeen rikosilmoituksen tekemiseen ja keventää oikeusprosessia. Asianomistajarikoksissa Someturva tarjoaa mahdollisuuden osapuolten välisen sovinnon tekemiseen silloin, kun molemmat osapuolet ovat siihen halukkaita. Someturva täydentää viranomaisten ja järjestöjen tekemää työtä, mutta lähestymistapa nuorten ongelmiin on erilainen, Someturvan kehittäjät kertovat.

Teknologialla kohti oikeudenmukaisempaa tulevaisuutta

Uutta oikeusteknologiaa ei voi suunnitella vain nykyisen sosiaalisen median varaan. Teknologia ja kommunikointivälineet kehittyvät niin nopeasti, että kukaan ei tiedä, millaisissa palveluissa nuoret viettävät aikaansa vuoden tai parin päästä. Someturvaa pyritään kehittämään niin, että se soveltuu myös tuleviin sovelluksiin ja laitteisiin – suunnittelutyössä tavoitellaan ensisijaisesti yhdenvertaisuuden toteutumista kaikissa ympäristöissä. Tavoitteena on, että Someturva tulisi loppuvuodesta 2018 kaikkien suomalaisten ladattavaksi.

Palvelun kehittämisessä täytyy huomioida tietysti myös käyttäjäryhmän tarpeet: nuoret ovat kriittisiä teknologian käyttäjiä, joten sovelluksen on toimittava vaivattomasti ja näytettävä hyvältä. Someturva-tiimin tukena on ollut eri alojen asiantuntijoita, ja tekoälyn laadukkaaseen toteutukseen on saatavilla osaajia.

− Koneoppimisen ja tekoälyn kehittäminen on yksi Suomen vahvuuksia. Oikeusteknologisten ratkaisujen kehittämisen tueksi tarvitaan tietysti ajantasaista tietoa ilmiöistä, kuten juuri nuorten uhrikokemuksista. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaaminen on yksi tärkeimpiä haasteita tulevaisuudessa. Suomella on hyvät edellytykset olla tulevaisuudessa paitsi teknologian myös lasten oikeusturvan mallimaa, Someturva-tiimi arvioi.

Lisätietoa hankkeesta www.someturva.fi.

 
Julkaistu 15.12.2017
Sivun alkuun |