Haaste 4/2017

Teemana tulevaisuus

Pääkirjoitus

Artikkeleita

Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio. Hän uskoo nuoriin ja oikeuden digitalisaatioon. Teknologian ja palvelumuotoilun linkitys voi tuoda oikeudelliset palvelut lähemmäs ihmistä ja tarjota vastauksia esimerkiksi oikeusavun järjestämiseen, oikeuskäytännön kehittämiseen ja uusintarikollisuuden ehkäisyyn.

Eri alojen asiantuntijat kantavat huolta eriarvoistumisen lisääntymisestä yhteiskunnassa, syrjäytymisestä ja asenneilmapiiristä. Rikollisuuden nähdään siirtyvän entistä enemmän verkkoon ja kansainvälistyvän. Rikollisuuden määrään nähdään vaikuttavan paljolti valvonnan määrän, jossa on myös omat haasteensa perusoikeuksien kannalta.

Rikosennustemalleja on kehitetty maailmalla rikosoikeusjärjestelmän tarpeisiin

Digitalisaatio ja teknologia tarjoavat sekä suuria mahdollisuuksia että suuria haasteita, paitsi kansalaisyhteiskunnalle myös oikeusjärjestelmälle. Legal Tech Lab on projekti, jonka tavoite on hahmottaa uusi, käyttäjäystävällinen Oikeus 2.0.

Rakenteilla oleva palvelu tarjoaa neuvoja nuorille, joita on loukattu sosiaalisessa mediassa. Palvelun kehittäjien mukaan nuoriin kohdistuvat loukkaukset ovat hyvin arkipäiväinen mutta vakava ilmiö, jonka kitkemiseen tarvitaan uusia keinoja.

Kyberrikollisuuden trendejä saattavat olla mm. verkkoon kytkettyjen kodinkoneiden hyödyntäminen, kohdistetut hyökkäykset, haittaohjelmien merkityksen pieneneminen, huijausten roolin kasvaminen sekä tekoälyn hyödyntäminen rikollisessa toiminnassa.

Kyberrikollisuus on yhä kansainvälisempää ja uudenlaiset ilmiöt vaativat toimivaa yhteistyötä eri maiden viranomaisten välillä. Tulevaisuudessa tarpeet kansainväliselle yhteistyölle kasvavat entisestään.

Talousrikostorjuntaa ovat viime vuosina muokanneet kaksi muutosta. Poliisin hallintorakenneuudistusten 2014 käynnistyneen viimeisimmän vaiheen (PORA III) myötä poliisiyksiköiden määrää on vähennetty. Samaan aikaan talousrikostutkinnan tehostamiseen on myönnetty lisämäärärahaa, minkä jatkuminen on epävarmaa.

Vuosittain poliisi suorittaa yli miljoona erilaista poliisitehtävää. Näillä tehtävillä kiinniottoja on tehty noin 90 000 kertaa. Voimakeinoja poliisi joutuu käyttämään vuositasolla 1000–1500 kertaa. Voimakeinoista ampuma-asetta poliisi on käyttänyt vajaa neljäkymmentä kertaa vuodessa ja laukauksia poliisi ampuu keskimäärin kymmenen kappaletta vuodessa. Artikkelissa käsitellään suomalaisen poliisin aseenkäyttötilanteiden määriä.

Artikkelissa käsitellään sellaisia yllätyksellisiä väkivallan tekoja, jotka kiinnittävät median huomion ja joissa medialla on merkittävä rooli tapahtuman tuottajana ja merkityksellistäjänä.

Kriminologia-palstalla aiheena on uhka- ja riskikokemusten muotoutuminen median ja yhteiskunnan murroksessa.

Rikoksentorjunta-palstalla käsitellään kuntien turvallisuusvastaaville tehdyn kyselyn tuloksia turvallisuustyön kehittämisen näkökulmasta.

 
Julkaistu 15.12.2017
Sivun alkuun |