Suomeksi

Haaste

Haaste

Asiantuntevasti rikoksentorjunnasta ja kriminaalipolitiikasta
Etusivu » Lehtiarkisto » Haaste 4/2016

Haaste 4/2016

Teemana maahanmuutto kriminaalipoliittisena kysymyksenä

TVain osa painetun lehden artikkeleista julkaistaan verkossa tuoreeltaan
Vain osa painetun lehden artikkeleista julkaistaan verkossa tuoreeltaan

Artikkeleita

Vuonna 2015 voimaan tulleen yhdenvertaisuuslain uudet syrjintäperusteet ja valtuutetun laajempi toimivalta ovat parantaneet mahdollisuuksia puuttua syrjintään, arvioi yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä. Suomen uusi turvapaikanhakijatilanne näkyy myös yhdenvertaisuusvaltuutetun toiminnassa, esimerkiksi ihmiskaupan riski on kasvanut.

Maahanmuutto Suomeen on lisääntynyt viime vuosikymmeninä. Suomeen muutetaan pääasiassa opiskelun, työn tai perhesyiden takia. Osa ulkomailta muuttaneista asuu Suomessa vähän aikaa, osa taas hakee kansalaisuutta ja jää maahan pysyvästi.

Maahanmuuttajien tekemien rikosten suhteellinen määrä on kymmenen vuoden aikana laskenut, joskin rikollisuustaso on pysynyt korkeampana kuin Suomen kansalaisten. Eri maahanmuuttajaryhmien välillä on suuria eroja rikollisuustasossa ja rikoksen uhriksi joutumisen riskissä.

Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö Suomessa on seurausta talouden ja työmarkkinoiden rakenteellisista muutoksista. Työntekijöihin kohdistuva jouston vaatimus asettaa etenkin ulkomaalaiset työntekijät haavoittuvaan asemaan. He saattavat joutua työperäisen hyväksikäytön uhreiksi, ja pahimmillaan ihmiskaupan kohteiksi. Lainsäädäntö ja viranomaiset eivät riittävästi tunnista ilmiötä. Huomiota tulisi siksi kiinnittää talousrikosten lisäksi myös työntekijöiden hyväksikäyttöön ja siitä heille aiheutuvaan haittaan.

Ihmisoikeusliitto toteutti vuosina 2015–2016 ensimmäisen laajan selvityksen kunniaan liittyvästä väkivallasta ja siihen puuttumisesta. Selvitys osoittaa, että kunniaan liittyvä väkivalta on Suomessa olemassa oleva ilmiö, jonka uhreja ei kyetä auttamaan riittävästi.

Turun yliopiston sosiaalitieteiden laitoksen Pysäytetyt-hanke tutkii etnistä profilointia Suomessa huomioiden sekä profilointia kokeneiden ihmisten että viranomaisten näkökulman.

Vankilatutkimus oli pitkään värisokeaa

Rikosprosessiin lähteminen on monesta syystä vaikeaa

Uskontojen välinen yhteistyö ja viranomaisten ja uskontojen välinen yhteistyö on yksi keino rikkoa vastakkainasettelua ja lisätä vuorovaikutusta yhteiskunnassa.

Asenteet ja vuorovaikutussuhteet vaikuttavat turvallisuudentunteeseen sekä kykyyn ja haluun osallistua yhteiskuntaan. Oikeusministeriön Trust-hanke pyrkii edistämään yhdenvertaisuutta ja eri väestöryhmien välistä vuorovaikutusta seitsemällä vastaanottokeskuspaikkakunnalla.

Artikkelissa kuvataan nuorten turvapaikanhakijoiden elämää ja sitä millaisena suomalainen yhteiskunta heille näyttäytyy.

Helsingissä on meneillään nuorisotyön suurhanke, jossa tähtäimenä on maahanmuuttajanuorten aseman parantaminen. Maahanmuuttajanuoret tarvitsevat oikein kohdennettuja ja tehokkaita palveluita, sillä heistä monet ovat erityisen huonossa asemassa. Yksi kiinnostava kokeilu on vertaisvalamiehistö.

Pirkanmaalla keskustellaan aiheesta perheiden kanssa

Pakolaisneuvonta vetää hanketta, jonka tavoitteena on kartoittaa turvapaikanhakijoille annettavan yleisen oikeudellisen neuvonnan kehittämistarpeita. Neuvonnan ja tiedonsaannin haasteina ovat olleet muun muassa lakien ja linjausten jatkuvat muutokset sekä monen turvapaikanhakijan haavoittuva asema.

Onko oikeudellinen päätöksenteko yhdenmukaista?

Kriminologia-palstalla tarkastellaan, miten tulojen ja varallisuuden eriarvoinen jakautuminen vaikuttavat henkirikollisuuteen.

 
Julkaistu 16.12.2016
Sivun alkuun |