Painetun lehden 3/2017 sisällysluettelo

s. 3 Pääkirjoitus: Rankaisemisen oikeutus
Päivi Honkatukia

s. 4 Asianajaja vaalii oikeusturvaa
Riikka Kostiainen
Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haasteltavana asianajaja Markku Fredman. Hän näkee, että rikosasianajajalla on tärkeä rooli oikeus- ja rangaistuskäytännön kehittämisessä.

s. 7 Vastaako rangaistustemme taso yleistä oikeustajua?
Juha Kääriäinen
Tuoreessa tutkimuksessa on tarkasteltu suomalaisten käsityksiä rangaistusten oikeudenmukaisesta tasosta.

s. 10 Seuraamusjärjestelmää arvioidaan
Oikeusministeriössä tarkastellaan syksyn aikana rangaistusjärjestelmän erilaisia osia.

s. 11 Yleisestävyys ja monipuolistuva rangaistusjärjestelmä
Matti Tolvanen
Kirjoituksessa pohditaan, onko yleisestävyyttä korostava pitkä linja murtumassa suomalaisessa kriminaalipolitiikassa.

s. 14 Myytti kansan ankaruudesta
Jukka Kekkonen
Usein toistetun näkemyksen mukaan kansa tai kadunmies edustaa keskimääräistä ankarampaa kriminaalipoliittista linjaa. Näkemys on historian valossa virheellinen ja nykyaikaankin liitettynä vähintään ongelmallinen.

s. 16 Rangaistuksen vai rankaisijan oikeutus?
Olli Kaarakka
Rankaisun oikeuttaminen kuuluu moraali- ja oikeusfilosofian klassisiin kysymyksiin. Väärintekijän rankaiseminen tuntuu lähtökohtaisesti moraalisesti oikealta, mutta perustelut eivät ole itsestään selviä.

s. 18 Julkisuusalennus tuomioon?
Sakari Melander
Asian saaman julkisuuden vaikutuksesta rikostuomioon on käyty viime aikoina keskustelua. Muutoksia on tapahtunut myös rikosjulkisuudessa. Klikkihakuiset otsikot, sosiaalinen media ja valtamedian ulkopuoliset toimijat ovat vaikuttaneet siihen merkittävällä tavalla.

s. 21 Syyteneuvottelumenettelyn haasteet syyttäjäntoiminnassa
Ritva Sahavirta
Kirjoituksessa kerrotaan ensikokemuksia uudesta menettelystä ja arvioidaan sen toimivuutta syyttäjän kannalta.

s. 22 Ylinopeudet vähentyneet rikesakkojen korotuksen jälkeen
Mikko Aaltonen & Miialiila Virtanen
TEAS-tutkimushankkeessa arvioitiin sakkojen korotuksen ja puuttumiskynnyksen laskun vaikutuksia yli- ja keskinopeuksiin Suomen teillä.

s. 25 Lapset, nuoret ja rangaistukset
Elina Pekkarinen
Artikkelissa pohditaan, miksi Suomessa on päädytty käytäntöön, jossa nuoret voidaan ottaa huostaan ja sijoittaa lastensuojeluperustein samaan aikaan, kun heille langetetaan lieviä rangaistuksia myös oikeusistuimen puolelta.

s. 28 Moni nuori ollut poliisien ja vartijoiden kontrollin kohteena
Elsa Saarikkomäki
Nuorten suhteita poliisiin ja yksityiseen turvallisuusalaan käsittelevä väitöstutkimus painottaa, että nuorten kohtaamiseen on kiinnitettävä enemmän huomiota. Nuorten kohtaamiset poliisien, vartijoiden ja järjestyksenvalvojien kanssa ovat tutkimuksen mukaan yleisiä.

s. 30 Kukaan ei ole laiton
Ari Hirvonen
Kolumnissa arvioidaan tiukentuneen turvapaikkapolitiikan vaikutusta suomalaisen oikeusvaltion perustaan.

s. 32 Väkivaltaista käyttäytymistä lähisuhteissa voi muuttaa
Martta October
Pohjoismaisessa tutkimuksessa selvitettiin väkivallan tekijöille tarjolla olevia hoito-ohjelmia. Selvityksen perusteella kaikilla Pohjoismaissa on tarvetta kehittää väkivallan tekijöille tarkoitettuja palveluita Istanbulin sopimuksen valossa.

s. 34 Portugalissa huumeiden käyttäjien hoito on ensisijaista
Riikka Kostiainen
Portugali dekriminalisoi huumeiden käytön vuonna 2001 ja lähti hoidon tielle. Portugalin malli muodostuu ns. ehkäisevästä puuttumisesta, ennaltaehkäisystä, haittojen vähentämisestä sekä huumeiden käyttäjien kuntoutuksesta ja hoidosta.

s. 36 Marraskuun liikkeen perustamisesta 50 vuotta
Juhana Unkuri
Vuonna 1967 joukko nuoria sosiologeja, juristeja, kirjailijoita ja lääkäreitä perusti Marraskuun liikkeen. Kontrollipoliittinen yhdistys halusi parantaa erilaisten vähemmistöryhmien asemaa ja vaati sosiaalista oikeudenmukaisuutta.

s. 38 Teatteri valmentaa vankeja vapauteen
Henrik Linderborg
Porttiteatteri samoin kuin muutkin vankiteatteriprojektit ovat osoittaneet, että taidepohjaisella kuntoutuksella on tarvetta myös Suomessa.

s. 40 Rikoksentorjunnan kannattavuus
Martti Lehti
Systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa kartoitettiin 2000-luvulla julkaistuja tutkimuksia rikoksentorjunnan kannattavuudesta.

s. 42 Saija Sambou: Asukkaat mukaan
Rikoksentorjunta-palstalla on aiheena asukkaiden kuulemisen ja osallistamisen menetelmät rikoksenehkäisyyn liittyvissä asioissa.

s. 44 Janne Kivivuori & Mikko Aaltonen: Kriminologian opintosuunta aloittanut Helsingin yliopistossa
Kriminologia-palstalla kerrotaan kriminologian opiskelusta Suomessa ja ensimmäisen kriminologian opintosuunnan perustamisesta ja opintojen sisällöstä.

s. 46 Ajassa

Tukholman kriminologian symposiumin satoa

Kuulumisia Euroopan perheväkivaltakonferenssista

Jyväskylän IPVI-konferenssi pureutui väkivaltaan

Kognitiivinen haastattelumenetelmä todistajan kuulemisessa

Rattijuopumuksia esitetään sakkomenettelyyn

Verkkovihaa koskevaa lainsäädäntöä Pohjoismaissa selvitetty

s. 51 Mikael Albrecht: Haavoittuvuustieto on haluttu kauppatavara
Kyberrikokset-palstalla käsitellään haavoittuvuustiedon käytön eettisiä haasteita.

 
Julkaistu 29.9.2017
Sivun alkuun |