Janne Kivivuori & Mikko Aaltonen

Kriminologian opintosuunta aloittanut Helsingin yliopistossa

Kriminologia-palstalla kerrotaan kriminologian opiskelusta Suomessa ja ensimmäisen kriminologian opintosuunnan perustamisesta ja opintojen sisällöstä.

Kriminologia on empiirinen tieteenala, joka tutkii rikollisuutta ja siihen kohdistuvia reaktioita. Tieteenala syntyi 1800-luvun kuluessa, kun eri taustoilta tulevat tutkijat alkoivat systemaattisesti tutkia rikollisuutta yhteisöllisenä ja yksilötasoisena ilmiönä. Myöhemmin kriminologisia laitoksia, oppiaineita ja tutkinto-ohjelmia alkoi kehittyä yliopistojen piiriin.

Suomessa tilanne pysyi kuitenkin kriminologian osalta vakiintumattomana. Tieteenalan perustajana voidaan meillä pitää Veli Verkkoa, joka toimi Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa sosiologian professorina vuodesta 1948 lähtien. Verkon kuolema 1955 oli takaisku orastavalle empiirisen ja yhteiskuntatieteellisen kriminologian traditiolle yliopistollisen opetuksen tasolla (Kivivuori 2017). Myöhemmin kriminologia jatkoi tutkimuslaitoskontekstissa. Voitaneen arvioida, että empiirisen kriminologian asema suomalaisessa yliopistokentässä on jäänyt selvästi heikommaksi kuin monissa vertailukelpoisissa länsimaissa. Esimerkiksi Ruotsissa on useassa yliopistossa kriminologian opintoja tarjolla itsenäisinä kokonaisuuksina.

Tilanteeseen on aivan viime vuosina alettu saada korjausta. Keskeisenä käänteenä voidaan pitää entisen Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen liittämistä Helsingin yliopiston valtiotieteelliseen tiedekuntaan 2015 alusta. Onnellisen sattuman johdosta yliopistossa oli samaan aikaan käynnistynyt "isona pyöränä" tunnettu opetusuudistus. Näin oli mahdollista perustaa kriminologian opintosuunta sosiaalitieteiden maisteriohjelman yhteyteen. Suunta aloitti toimintansa tänä syksynä.

Taustasta lyhyesti

Kriminologian opintosuunta ei ole syntynyt tyhjästä. Sen taustalla on Helsingin yliopiston sosiologian oppiaineessa pitkäjänteisesti annettu dosenttiopetus. Sosiologiassa on ollut saatavilla kriminologian johdantokurssi ja kriminologisten pro gradu -töiden ohjausta. Vuodesta 2014 oppiaineessa on toiminut kriminologinen seminaari. Dosenttiopetuksen taustalla oli Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen kriminologisessa yksikössä kehittynyt empiirisen kriminologian suuntaus. Kriminologisessa yksikössä tutkimustoimintaa ja julkaisustrategiaa alettiinkin muuttaa "yliopistoyhteensopiviksi" jo ennen kuin valtioneuvosto teki päätöksen laitoksen liittämisestä yliopistoon vuoden 2015 alusta. Silti OPTL:n liittäminen yliopistoon Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituuttina oli ratkaiseva muutos, joka mahdollisti kriminologian opintosuunnan synnyn. Tutkimuslaitosreformia voidaankin pitää poikkeuksellisen onnistuneena uudistuksena myös opetuksen kehittämisen kannalta.

Kriminologian opintosuunnan rakenne

Helsingin yliopiston uudessa sosiaalitieteiden maisteriohjelmassa on kuusi opintosuuntaa: "vanhat" suunnat sosiaalipsykologia, sosiaalityö, sosiologia ja yhteiskuntapolitiikka, sekä uudet suunnat kriminologia ja väestötiede. Maisteriohjelma on 120 opintopisteen kokonaisuus, joka suoritetaan kahdessa vuodessa. Kriminologian opintosuunnasta valmistuu siten valtiotieteiden maistereita, joiden pääaine on kriminologia, ja joilla on sen lisäksi vahva yleinen yhteiskuntatieteellisen asiantuntijan ammattirooli.

Kriminologian opintosuunnan opiskelijat suorittavat pakolliset syventävät opinnot kriminologiassa ja laativat kriminologisen maisterintutkielman. Tämän lisäksi tutkinnossa on valinnaisia syventäviä opintoja, ohjelman yhteisiä menetelmäopintoja, työelämäopinnot sekä vapaavalintaisia opintoja.

Pääreitti kriminologian opintosuuntaan kulkee sosiaalitieteiden kandiohjelman kautta. Kriminologiaan tulee siis kandeja, joilla on jo valmiiksi vahvat perustiedot yhteiskuntatieteistä sekä osaamista keskeisissä empiirisissä metodeissa. Sosiaalitieteiden kandiohjelmaan sisältyy myös kriminologian johdantokurssi, joka kuvaa laajasti kriminologian tutkimuskohteet, kysymyksenasettelut, historian, aineistoperustan, metodologiset erityispiirteet (eritoten kokonaisrikollisuuden mittaamisen ja rekisteritutkimuksen), rikollisuuden rakenteen ja kehityksen, rikollisuutta selittävät teoriat, sosiaalisen kontrollin tutkimuskentän sekä kriminaalipolitiikan ja kriminologisen arviointitutkimuksen. Kandiohjelman ohella maisteriohjelmaan ja kriminologian opintosuuntaan on mahdollista hakea korkeakoulujen yhteishaun kautta. Tätä kautta tulevat suorittavat kriminologian johdantokurssin täydentävä opintona. Johdantokurssi sisältyy keväästä 2018 lähtien myös avoimen yliopiston opetustarjontaan.

Kriminologian pakolliset syventävät opinnot koostuvat jaksoista "Kriminologian teoria", "Kriminologinen tutkimus", "Kriminologian soveltaminen" ja "Kriminologian erityisalat". Kriminologisen tutkimuksen jaksossa opiskelijat perehtyvät sellaisiin kriminologisiin tutkimushankkeisiin, joiden vetäjät tarjoavat opinnäyteohjausta hankkeensa puitteissa. Kriminologisen teorian jakso on kirjatentti, jossa painottuvat alan tutkimuksen etulinjaan vaikuttaneet teoriat, eritoten rikoskäyttäytymisen tutkimuksessa. Tentittäviin teoksiin kuuluu moderneja klassikkoja kuten esimerkiksi Gottfredsonin ja Hirschin A General Theory of Crime sekä Felsonin ja Eckertin Crime and Everyday Life. Kriminologian soveltamisen jaksolla vuorottelevat vuorovuosin kurssit "Kriminologian soveltaminen paikallisessa rikoksentorjunnassa" ja "Kausaliteetti kriminologisessa arviointitutkimuksessa". Molemmat ovat harjoituskursseja, joilla opiskellaan konkreettisia analyysitapoja ja -menetelmiä.

Kriminologian erityisalat -kurssi tarjoaa laaja-alaisen näkymän tieteenalan keskeisiin ja ajankohtaisiin tutkimusteemoihin. Lukuvuonna 2017–18 kurssilla käsitellään ihmiskauppaa, nuoriin kohdistuvaa kontrollia, lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa, vankilatutkimusta sekä psykologisen kriminologian uusimpia painotuksia. Kriminologian opintosuunta kattaakin laajasti empiirisen kriminologian alan ja metodit. Opetus ponnistaa kriminologian teoriaperustalta ja alan empiirisen tradition pohjalta.

Kriminologia ja alan toimijat

Kriminologian opintosuunnan henkinen horisontti on empiirisessä kriminologiassa itsenäisenä, historiallisesti kehittyneenä tieteenalana ja tutkimuksen kenttänä. Jopa historiallisen dataperustansa osalta tieteenalan kehitystä on ohjannut (onnistunut) pyrkimys irtautua yksinomaisesta nojautumisesta valtiollisen kontrollin tuottamaan tietoperustaan (Kivivuori 2011). Kuitenkin – tieteellisen vapauden ja itsenäisyyden pohjalta ponnistaen – opintosuunnalla on läheisiä yhteyksiä sellaisiin hallinnollisiin ja kolmannen sektorin tahoihin, jotka toimivat rikollisuuskontrollin alueella. Yhteistyön avulla opintosuunta toteuttaa omalta osaltaan yliopistoille annettua yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tehtävää.

Kriminologian opintosuunnassa tehtävän maisterintutkielman ankkurointi ajankohtaisin tutkimushankkeisiin merkitsee sitä, että opintosuunnan toiminta tukee ja tehostaa Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin kriminologisessa yksikössä tapahtuvaa tutkimustoimintaa. Kriminologisessa yksikössä myös lakisääteiset kansalliset seurantatehtävät ovat yhteydessä opetukseen – mm. kokonaisrikollisuuden seurannan datat ja hankkeet tarjoavat aiheita ja ideoita opinnäytteille. Myös rikoksentorjunnan arviointiin liittyviä tutkielmia voidaan toteuttaa synergiasuhteessa alan tutkimukseen (ks. esim. Aaltonen & Tyni 2017). Pakollisiin syventäviin opintoihin kuuluva kriminologian soveltamisen jakso antaa valmiuksia, joita näyttöön perustuvan kriminaalipolitiikan kehittäminen edellyttää.

Jo pitkään oikeus- ja turvallisuusalan hallinnolliset toimijat ovat rekrytoineet yhteiskuntatieteilijöitä. Ei haitanne, että jatkossa saatavilla on myös empiirisen kriminologian kansainväliseen valtavirtaan kytkeytyviä maistereita, joilla samalla on vahva yleinen yhteiskuntatieteellinen osaaminen. Opintosuunta antaa valmiudet toimia vaativissa asiantuntija-, analyysi- ja johtotehtävissä hallinnossa, yksityisellä sektorilla ja järjestöissä.

Janne Kivivuori [janne.kivivuori[(at)helsinki.fi] on kriminologian professori ja Mikko Aaltonen [mikko.aaltonen(at)helsinki.fi] kriminologian apulaisprofessori Helsingin yliopistossa. Heille voi esittää lisäkysymyksiä ja ehdotuksia liittyen kriminologian opintosuunnan kehittämiseen.

KIRJALLISUUS:
Aaltonen, Mikko & Tyni, Sasu (2017). Vaikuttavuuden arviointi rikosseuraamusalalla. Haaste 1/2017.

Kivivuori, Janne (2011). Discovery of Hidden Crime. Self-Report Surveys in Criminal Policy Context. Oxford University Press, Oxford.

Kivivuori, Janne (2017). Veli Verkko as an Early Criminologist: A Case Study in Scientific Conflict and Paradigm Shift. Scandinavian Journal of History 42:2, 144–165.

 
Julkaistu 29.9.2017
Sivun alkuun |