Leena Serpola-Kaivo-oja

Suvanto-linja auttaa kaltoinkohtelua kokeneita ikääntyneitä

Ikäihmisiin kohdistuvaa väkivaltaa voitaisiin ehkäistä puuttumalla niihin olosuhteisiin, joissa perheet elävät. Suvanto ry. auttaa ikääntyneitä sekä puhelimessa että henkilökohtaisesti pääkaupunkiseudulla ja Oulussa.

"Kun minä en tiedä miten se oikein meni. Lupasin, että tytär voi tulla minun luokse kun ei se mitenkään olisi muualta saanut, mutta nyt se on tosi inhottava. Huutaa ja kaikkea sellasta – rikko ihan uuden telkkarinkin. Yritän olla mahdollisimman paljon poissa, mutta kun nuo jalat on sellaset... Särkee koko ajan. Ja viimeksi se tyttö ei päästänyt mua enää takasin kotiin. Yritin kyllä, mutta eihän siinä kehdannut, kun naapuritkin sitä… Piti yö olla ystävän luona. Ja minnekään ei voi mennä, kun ei tiedä mitä se keksii. Tänne jotain ihme porukkaakin yritti. Saa vahtii kokoa ajan. Ja kukaan ei voi kuulemma auttaa, kun ei se itse hae mistään mitään. Ei tää minun homma pitäis enää olla."

Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry:n valtakunnalliseen maksuttomaan puhelimeen Suvanto-linjalle soittaa ikääntynyt mies. Hän kertoo hankalasta tilanteestaan aikuisen tyttärensä kanssa. Tyttärellä on ollut elämässä vaikeuksia. Hän on menettänyt asuntonsa päihteiden käytön ja maksamattomien vuokrien seurauksena ja muuttanut asumaan isänsä luokse. Suvanto-linjalla keskustellaan isän ja hänen tyttärensä tilanteesta. Koska isä asuu pääkaupunkiseudulla, päivystäjä ehdottaa, että isä on yhteydessä Suvannon työntekijään. Työntekijä tapaa henkilökohtaisesti isää järjestön toimistolla. Muutaman tapaamisen jälkeen työskentelyä jatketaan yhdessä kunnan sosiaalityön kanssa. Isä jää miettimään lähestymiskiellon hakemista.

Väkivallan tekijä usein lähipiiristä

Iäkkäät ihmiset pelkäävät hyvin paljon kodin seinien ulkopuolelta tulevaa väkivaltaa. Tosiasiassa väkivallan tekijänä on useimmiten oma kumppani, aikuinen lapsi tai tuttu henkilö. Omassa lähipiirissä tapahtuvia tilanteita ei niiden ahdistavuudesta huolimatta aina mielletä väkivaltaisiksi. Paitsi vaiettua ikääntyneisiin kohdistuva väkivalta on vaikeasti tunnistettavaa. Siitä puhutaan myös kaltoinkohteluna, joka mielletään lievemmäksi kuin väkivalta.

Kaltionkohtelulla tarkoitetaan tekoa tai tekemättä jättämistä, joka aiheuttaa ikääntyneelle henkilölle kipua tai kärsimystä tai johtaa terveyden, hyvinvoinnin tai turvallisuuden vaarantumiseen. Kaltoinkohtelun määritteleminen väkivallaksi riippuu siitä, kuka tilanteen tulkitsee ja millaisia aikaisempia kokemuksia hänellä on väkivallasta ja kaltoinkohtelusta. Yksi voi kokea väkivaltana huutamisen, toinen nipistämisen, kolmas lyönnin ja neljäs oikeuksien rajoittamisen tai sosiaalisen eristämisen.

Kaikki se kestää, kaikki se kärsii

Mikä voi olla syynä siihen, että oma lapsi tai lapsenlapsi alkaa pahoinpidellä iäkästä äitiä tai isää? Hyvin harvoin tilanteet alkavat ihan tyhjästä. Uhkaavan tai aggressiivisen käyttäytymisen taustalla on yleensä vuosikausia jatkuneita asioita, ristiriitoja ja ongelmia. Kaltoinkohtelijalla itsellään on ehkä alkoholi-, mielenterveys- tai muita ongelmia. Taloudellinen tai asumiseen liittyvä riippuvuus ikääntyneestä ovat myös yllättävän usein taustalla vaikuttavia syitä.

Tunneside ja velvollisuus huolehtia perheenjäsenestä ovat hyvin vahvoja. Aikuiset lapset osaavat käyttää tilannetta hyväkseen. He vetoavat vanhempi-lapsisuhteeseen ja ehkä syyllistävät vuosikymmeniä sitten tapahtuneista asioista. Toisaalta iäkäs vanhempi tuntee myös häpeää siitä, että oma lapsi käyttäytyy niin kuin käyttäytyy. Myös ikääntyneiden pariskuntien välisiä turvallisuutta uhkaavia tilanteita voi olla vaikea tunnistaa niin ikääntyneiden itsensä ja heidän läheistensä kuin eri alojen ammattilaisten. Tilanteiden sanoittaminen voi olla vaikeaa, jos ne ovat pikkuhiljaa vuosien saatossa kehittyneet tai jos eriasteinen väkivalta parisuhteessa on ollut "osa arkea" vuosikymmeniä. Puolison sairastuminen ja keskinäiset riippuvuudet sekä esimerkiksi muistisairauksiin liittyvät erilaiset käyttäytymisongelmat ja läheisen uupuminen hoitovastuussaan voivat johtaa kriisiytyneisiin tilanteisiin, joissa kaltoinkohtelun ja väkivallan uhka tulee todelliseksi.

Perheenjäsenen lisäksi kaltoinkohteluun voi syyllistyä hoitolaitoksen henkilökunta. Suvanto ry:n auttavaan puhelimeen soittavat iäkkäät kertovat, että heitä ei kohdata: toiveita ohitetaan, heitä pompotellaan, hoitotoimenpiteitä jätetään suorittamatta, vanhusta istutetaan koko päivä hoitotuolissa. Suoranaisia väärinkäytöksiä, ikääntyneisiin hoidettaviin kohdistuvaa eriasteista väkivaltaa ja taloudellista hyväksikäyttöä tulee myös ajoittain esille ikääntyneiden ja heidän omaisten kertomuksissa. Tällaiset yksittäiset teot selittyvät yleensä hoitajan henkilökohtaisilla ongelmilla.

Tilanteet ovat yleensä ehtineet pitkälle ennen kuin ikääntyneet itse hakevat apua. Usein on vieläpä niin, että apua haetaan sille kaltoin kohtelevalle tai väkivaltaa tekevälle läheiselle eikä niinkään itselle. Häpeä ja syyllisyys siitä, että on itse toiminnallaan ollut syyllinen tilanteeseen voi olla esteenä ulkopuolisen avun hakemiselle, tai sitten yritetään jollakin tavalla suojella sitä läheistä viimeiseen asti. Hyvin usein väkivaltaa ja hyväksikäyttöä kokenut ikääntynyt etsii ensin apua erilaisiin somaattisiin vaivoihin ja kipuihin. Fyysisistä ongelmista on usein helpompi kertoa kuin ahdistavasta ja pelottavasta tilanteesta, johon ei konkreettisia sanoja tahdo löytyä. Ulkopuolisen hälytyskellot voivat alkaa soida, jos ikääntynyt ihminen ei juuri halua kertoa kotitilanteestaan tai jatkuvasti sivuuttaa puheessaan jonkun läheisensä, kuten oman lapsensa.

Väkivallan ehkäisyyn keinoja

Arjessa väkivaltaa voitaisiin ehkäistä puuttumalla niihin olosuhteisiin, joissa perheet elävät. Esimerkiksi muistisairaan, sairautensa takia aggressiivisesti käyttäytyvän henkilön on saatava asianmukaista hoitoa ja omaiset konkreettista neuvoa ja tukea arjen hankaliin vuorovaikutustilanteisiin. Suhdetta aikuiseen lapseen voisi helpottaa se, että väliin tulee edunvalvonta, jolloin raha jää pois yhteisestä kanssakäymisestä. Ongelma on kuitenkin usein, että väkivallan uhkaa aiheuttava ikääntyneen läheinen ei ole motivoitunut hakemaan tai vastaanottamaan apua. Omille lapsille rajojen asettaminen on myös ikääntyneille vaikeaa – varsinkin, jos rajattomuus on jatkunut vuosia. Myös ikääntyneen omat voimavarat ja todelliset mahdollisuudet rajojen asettamisiin voivat olla vähäiset ikääntymisestä tai sairauksista johtuen.

Joskus ainoa keino on hakea omalle lapselle tai puolisolle lähestymiskielto. Lähestymiskielloista noin kymmenen prosenttia onkin haettu yli 60-vuotiaiden suojelemiseksi. Ikääntyneitä asiakkaita työssään kohtaavat ammattilaiset ovat enenevässä määrin entistä valveutuneempia tunnistamaan ikääntyneiden turvallisuutta uhkaavia tilanteita. Vanhuspalvelulain ja uudistuneen sosiaalihuoltolain mukaan ikääntyneitä työssään kohtaavien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen, palo- ja pelastuslaitoksen, hälytyskeskuksen työntekijän ja poliisin havaitessaan iäkkään henkilön, jonka terveys, hyvinvointi tai turvallisuus on vaarantunut, tulee tehdä tästä ilmoitus kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle salassapidon estämättä.

Suvanto auttaa eri tavoin

Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry on valtakunnallinen erityisasiantuntijajärjestö, joka on vuodesta 1990 tehnyt työtä läheisessä ihmissuhteissa kaltoinkohtelua ja väkivallan uhkaa kokeneiden ikääntyneiden parissa. Valtakunnallisen puhelinauttamistyön lisäksi järjestön työntekijät tapaavat henkilökohtaisesti väkivallan uhan alla eläviä ikääntyneitä pääkaupunkiseudulla ja Juuri-hankkeessa yhteistyössä Oulun ensi- ja turvakodin ja Oulun Seudun Mäntykodin työntekijöiden kanssa. Auttamistyö tapahtuu matalalla kynnyksellä ikääntyneen asiakkaan ehdolla, häntä voimistaen ja tukien. Työn taustalla on pitkä kokemusta väkivaltaa kokeneiden parissa tehtävästä työstä ja vanhustyön asiantuntijuus. Järjestö tarjoaa myös ammatillisesti ohjattua vertaistukea yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa ikääntyneille suunnatuissa ryhmissä Helsingissä ja Vantaalla. Yhteistyökumppaneina ovat Helsingin kaupunki, Kallion evankelisluterilainen seurakunta, Vantaan turvakoti, Kotiapusäätiö ja Rekolan seurakunta. Järjestö jakaa myös tietoa ikääntyneille, heidän läheisilleen ja ikääntyneiden parissa toimiville ammattilaisille, vapaaehtoisille ja opiskelijoille.

Ikääntyneiden kaltoinkohtelun vastainen päivä kesäkuussa

Kesäkuussa vietetään kansainvälistä ikääntyneiden kaltoinkohtelun ja väkivallan vastaista kampanjapäivää. Päivän tarkoituksena on lisätä yleistä tietoisuutta ilmiöstä ja auttamisen ja puuttumisen keinoista. Suomessa kampanjapäivää on vietetty vuodesta 2006 nimellä Kätketyt äänet. Tänä vuonna Suomessa kampanjapäivän päätapahtuma järjestetään Vantaalla Tiedekeskus Heurekassa 15. kesäkuuta. Kaikille avoimessa seminaarissa nostetaan esille teknologiaan liittyvät kysymykset ikääntyneisiin kohdistuvan kaltoinkohtelun, väkivallan ja rikollisuuden torjumisessa.

Lisätietoa kampanjapäivän päätapahtumasta ja muista tapahtumista www.katketytaanet.fi

Lisätietoa Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry:n toiminnasta ja hankkeista löytyy www.suvantory.fi. Suvanto-linja 0800-06776 päivystää ti ja to klo 12–16.

Kirjoittaja toimi Suvanto ry:n toiminnanjohtajana huhtikuuhun 2017 saakka. Toukokuussa järjestön uutena toiminnanjohtajana aloitti Satu Taiveaho.

 
Julkaistu 2.6.2017
Sivun alkuun |