Sonja Tanttari

Pankeille ohjeita taloudellisen hyväksikäytön tunnistamiseen

Suvanto-yhdistyksen Tikka-hankkeessa kartoitettiin keinoja ikääntyneiden henkilöiden taloudellisen hyväksikäytön tunnistamiseksi ja siihen puuttumiseksi. Hyväksikäyttö voi tulla ilmi esimerkiksi pankkiasioinnin yhteydessä.

Value Stock Images

Ikääntyneiden turvallisuutta edistävän Suvanto ry:n hankkeen Tunnista taloudellinen hyväksikäyttö (Tikka) tuloksia esiteltiin maaliskuussa järjestetyssä loppuseminaarissa. Oikeusministeriön rahoittaman hankkeen päätavoitteena oli laatia rahalaitosten ja maistraattien työntekijöille ohjeita ikääntyneisiin kohdistuvan taloudellisen hyväksikäytön tunnistamiseksi. Näistä ohjeista on koottu opas ja tarkistuslista, jotka julkaistiin seminaarin yhteydessä. Ohjeet koonneessa ohjausryhmässä oli asiantuntijoita oikeusministeriöstä, Itä-Suomen aluehallintovirastosta, Finanssialan Keskusliitosta, Laurea-ammattikorkeakoulusta ja Suvanto ry:stä.

Suvanto ry:n toiminnanjohtaja Leena Serpola-Kaivo-oja ja hankevastaava Wilhelm Sanmark kertoivat Tikka-hankkeen loppuseminaarissa hankkeen taustasta, tuloksista ja hanketyön ohella tehdyistä havainnoista. Hankkeen taustalla ovat havainnot ikääntyneisiin kohdistuvien rikosten ja erityisesti petosrikosten kasvusta sekä yleisesti ikääntyneen väestön ja ikääntymiseen liittyvien muistisairauksien lisääntyminen. Taloudellista hyväksikäyttöä ei ole helppo määritellä yksiselitteisesti. Ikääntyneeseen kohdistuva taloudellinen hyväksikäyttö voi tarkoittaa useita eri rikoksia ja hyväksikäytön termillä viitataan laajempaan ilmiöön. Taloudellinen hyväksikäyttö voi olla ikääntyneen rahojen tai muun omaisuuden käyttöä, myymistä tai hävittämistä ilman hänen lupaansa. Tekijä voi myös kiristää tai harhauttaa tai muulla tavalla hyväksikäyttää uhria taloudellisen hyödyn saavuttamiseksi.

Usein ikääntyneen hyväksikäyttäjänä on uhrin oma läheinen ja hyväksikäyttötapauksiin liittyy yleensä jonkinasteista kiristystä tai uhkailua. Jos tekijänä on uhrin oma lapsi, hän voi esimerkiksi uhata, ettei uhri näe enää lapsenlapsiaan, jos tämä ei anna rahaa säännöllisesti. Suurin riski joutua rikoksen uhriksi on niillä ikäihmisillä, jotka tarvitsevat apua raha-asioiden hoitamisessa tai jotka eivät ole koskaan hoitaneet niitä itsenäisesti sekä niillä, joiden toimintakyky on alentunut sairauden tai vamman takia. Riippuvaisuus muista ja hyväuskoisuus lisäävät iäkkään henkilön riskiä päätyä uhriksi. Haavoittuvan ryhmän auttamiseksi ja tapausten eteenpäin viemiseksi tarvitaan yleensä ulkopuolisen väliintulo.

Lähipiirin ja ammattilaisten seurattava varoitusmerkkejä

Leena Serpola-Kaivo-ojan mukaan on hyvä pitää mielessä, että muistisairaus ei aina itsessään ole syy rajoittaa ihmisen omaa päätöksentekoa täysin. Sairauden alkaessa voidaan yhdessä läheisten kanssa suunnitella, miten asiat hoidetaan, kun sairastuneen kunto alkaa heiketä. Omalla kohdallaan hyväksikäytön voi puolestaan tunnistaa esimerkiksi kysymällä, saako käyttää omia rahojaan, kuten itse haluaa. Läheisten kannattaa huolestua silloin, jos ikäihmisen lähipiiriin ilmestyy uusi henkilö, josta ikäihminen ei halua puhua ja joka vaikuttaa kontrolloivan ikäihmisen elämää. Yllättävät muutokset ikäihmisen käytöksessä ja rahankäytössä tai omasta hyvinvoinnista tinkiminen ovat varoitusmerkkejä taloudellisesta hyväksikäytöstä.

Tikka-hankkeessa tehdyssä oppaassa on kuvattu esimerkkejä siitä, miten taloudellinen hyväksikäyttö tavallisesti ilmenee. Taloudellisen hyväksikäytön varoitusmerkit voivat liittyä kohteena olevan henkilön epätavalliseen käytökseen asiointitilanteissa. Hyväksikäytön uhri voi olla haluton perustelemaan rahojen käyttöä, käyttäytyä sekavasti tai vaikuttaa muistamattomalta. Ammattilaisen on hyvä kiinnittää huomiota myös ikäihmisen kanssa liikkuvan saattajan toimintaan: painostavasti käyttäytyvällä lähiomaisella tai äkillisesti ikäihmisen elämään ilmestyneellä uudella tuttavalla saattaa olla epärehellisiä aikomuksia. Ikäihmisen taloudellisesta toiminnasta voi myös poimia varoitusmerkkejä: suuret, tiheät käteisnostot tai tilisiirrot, uusien luottokorttien ja lainojen hakeminen, rahojen käyttö epätodennäköisissä palveluissa tai ylipäätään yllättävät muutokset rahojen käytössä voivat kieliä hyväksikäytöstä.

Oppaassa on myös toimintaohjeet tilanteisiin, joissa rahalaitoksen työntekijä epäilee taloudellista hyväksikäyttöä. Pankissa voidaan esimerkiksi varata lisäaikaa asiakkaan kanssa keskustelemiseen kahden kesken. On tärkeää, että epäilyistä raportoidaan eteenpäin maistraattiin ja poliisille. Pankkityöntekijöillä, jotka tekevät asiakastyötä, on keskeinen rooli varoitusmerkkien tunnistamisessa ja tulkitsemisessa.

Tietoa hankkeesta ja linkki oppaaseen

 
Julkaistu 2.6.2017
Sivun alkuun |