Sonja Tanttari

Ikääntyneisiin kohdistuu yhä enemmän petosrikoksia

Petosrikosten määrä on 2010-luvulla ollut Suomessa kasvussa. Petosten kohteeksi joutuu usein ikäihmisiä ja iäkkäiden asianomistajien määrä on lisääntynyt viime vuosina.

Poliisille ilmoitettujen petosten, vakuutuspetosten ja maksuvälinepetosten määrä on kasvanut vuosina 2010−2016 selvästi. Vuonna 2010 niitä ilmoitettiin 20 000 ja vuonna 2016 määrä oli jo noin 40 000. Petosrikokset ovat Suomessa niitä harvoja rikostyyppejä, jotka ovat yleistyneet samalla kun rikollisuuden kokonaistaso on laskenut.

Tapauksissa, jossa ilmoitetun petosrikoksen asianomistaja on yli 65-vuotias, on niin ikään ollut voimakasta kasvua viime vuosien aikana (kuvio 1). Poliisille ilmoitettiin vuonna 2010 yhteensä noin 1000 petosta, joissa asianomistaja oli yli 65-vuotias. Vuonna 2016 vastaavien ilmoitusten määrä oli noin 3600 ja kasvu on ollut tällä välillä melko tasaista. Ikääntyneisiin asianomistajiin kohdistuvien rikosten määrää selittää osittain väestön ikääntyminen, sillä yli 65-vuotiaita suomalaisia on yhä enemmän.

Kuvio 1. Petokset, vakuutuspetokset ja maksuvälinepetokset, joissa asianomistajana yli 65-vuotias. Lähde: Poliisin tilastopalvelu.

Eri poliisilaitosten alueilla yli 65-vuotiaisiin asianomistajiin liittyvät petosilmoitukset noudattelevat samantapaista kasvua kuin koko Suomen alueella. Myös ulkomailla tapahtuneiksi ilmoitetuissa yli 65-vuotiaisiin kohdistuneissa petoksissa on ollut selvää kasvua vuosina 2010−2016. Rikosnimikkeistä yleisimpiä ovat maksuvälinepetos, petos, lievä petos ja lievä maksuvälinepetos. Identiteettivarkauksia on tilastoitu omana rikostyyppinään vasta vähän aikaa, mutta identiteettivarkauksiin liittyvät epäilyt vaikuttavat olevan kasvussa sekä ikääntyneiden asianomistajien kohdalla että yleisesti.

65 vuotta täyttäneiden ikäryhmään kuuluu monenlaisia ihmisiä, mutta ikäihmiset ovat monesti otollista kohderyhmää petosten ja huijausten tekijöille. Esimerkiksi heikentynyt toimintakyky, sairaus, yksinäisyys tai tietämättömyys tietoteknologian käytöstä saattavat vaikuttaa uhriksi päätymiseen. Ns. valepoliisit saattavat pyytää puhelimitse uhrin pankkitietoja tai ikäihmisiä saatetaan niin ikään puhelimitse huijata sitoutumaan valetilauksiin. Myös puhelinmyynnissä saatetaan käyttää epäeettisiä keinoja tuotteen myymiseksi iäkkäälle asiakkaalle, mutta tällöin rikoksen tunnusmerkit eivät välttämättä täyty. Lisäksi läheiset saattavat eri tavoin huijata rahaa ikääntyneeltä. Ikäihmisiin kohdistuvissa petoksissa rikosvahingot ovat monesti suuria ja menetettyjä rahoja on yleensä vaikea saada takaisin. Uhreille koituu tapauksista monenlaista sosiaalista haittaa, kuten pelkoja ja turvattomuuden tunnetta.

Rikoksentorjuntaneuvoston työryhmä etsii torjuntakeinoja

Oikeusministeriön yhteydessä toimivan rikoksentorjuntaneuvoston asettama työryhmä selvittää vuoden 2017 aikana petosrikollisuuden tilannetta Suomessa ja keinoja puuttua siihen. Työryhmässä on mukana edustajia oikeusministeriöstä, Finanssialan Keskusliitosta, Poliisihallituksesta, Helsingin poliisilaitoksesta, Helsingin syyttäjävirastosta, Kilpailu- ja kuluttajavirastosta sekä Laurea-ammattikorkeakoulusta. Työryhmän yhtenä tavoitteena on kartoittaa ikääntyneisiin kohdistuvien petosten ehkäisyä, sillä heihin kohdistuu huomattava määrä petoksia ja he ovat haavoittuvassa asemassa.

Työryhmän yhtenä näkökulmana on, että ikäihmisille tarvitaan uusia keinoja petoksilta ja huijauksilta suojautumiseen. Ikääntyneiden läheisten ja heidän kanssaan työskentelevien ammattilaisten on tärkeä ymmärtää, millaisia petoksia ikääntyneisiin kohdistuu, jotta he voivat omalta osaltaan aktiivisesti ehkäistä ikääntyneisiin kohdistuvia rikoksia ja puuttua niihin. Ikääntyneille itselleen on hyvä jakaa tietoa heille sopivalla tavalla – esimerkiksi palvelukeskuksissa tai osana muuta senioritoimintaa. Työryhmä kartoittaa myös sellaisia viranomaisten ja rahalaitosten käytäntöjä sekä lainkohtia, joita muuttamalla voitaisiin paremmin suojella ikäihmisiä.

Kirjoittaja on suunnittelija oikeusministeriössä ja rikoksentorjuntaneuvoston työryhmän toinen sihteeri.

 
Julkaistu 2.6.2017
Sivun alkuun |