Anne Hytönen

Maasta karkottaminen rikosten seuraamuksena

Artikkelissa tarkastellaan Ulkomaalaisviraston rikosperusteinen karkottamiskäytäntöä vuosina 2003 ja 2005.

Suomessa rikokseen syyllistynyt ulkomaalainen on normaalissa rikosoikeudellisessa vastuussa teostaan. Tuomitun rangaistuksen lisäksi ulkomaalainen voidaan karkottaa maasta. Maasta karkottaminen on rikosten seuraamusjärjestelmässä luokiteltu rikokseen liittyväksi muuksi oikeudelliseksi seuraamukseksi, koska se ei täytä rangaistuksen yleisiä tunnusmerkistöjä – vaikka karkottamisen vaikutukset yksilön kannalta voivat olla hyvinkin rankaisevia etenkin pitkän maassa olon ja Suomeen syntyneiden vahvojen perhesiteiden vuoksi.

Ulkomaalaisen karkottaminen rikosperusteella pohjautuu voimassa olevaan ulkomaalaislakiin. Lisäksi päätöksenteossa tulee ottaa huomioon Suomea velvoittavat kansainväliset ihmisoikeussopimukset, jotka turvaavat ulkomaalaisen ihmisoikeuksia sekä asettavat karkottamiselle vähimmäisedellytyksiä. Rikokseen tai toistuvasti rikoksiin syyllistynyt ulkomaalainen voidaan karkottaa maasta viranomaisten aloitteesta, jos ulkomaalaislaissa säädetyt karkottamisperusteet täyttyvät yksittäisessä tapauksessa. Rikosperusteinen karkottamispäätös voi sisältää myös maahantulokiellon.

Karkottamisperusteet eroavat eri ulkomaalaisryhmillä

Ulkomaalaisen maasta karkottaminen rikokseen syyllistymisen perusteella vaihtelee riippuen tämän kotimaasta, maassa oleskelun perusteesta sekä maassa oleskelun kestosta.

Suomessa oleskeluluvalla oleskeleva kolmannen maan kansalainen voidaan karkottaa maasta, jos hänen on todettu syyllistyneen rikokseen, josta on säädetty enimmäisrangaistuksena vähintään yksi vuosi vankeutta, tai jos hän on syyllistynyt toistuvasti rikoksiin. Tuomitulla rangaistuksen lajilla ei ole merkitystä, joten rangaistus voi olla ehdoton tai ehdollinen vankeusrangaistus tai sakkorangaistus. Rikosperusteinen karkottamispäätös edellyttää aina sitä, että ulkomaalainen on tuomittu rikoksesta rangaistukseen, joskaan tuomiolta ei edellytetä lainvoimaisuutta. Myös syyntakeettomana rangaistukseen tuomitsematta jätetyn ulkomaalaisen karkottaminen on mahdollista. Rikosten laadusta ja määrästä ei ole säännelty, joten toistuva rikoksiin syyllistyminen voi olla karkottamisperusteena kaikissa eri rikostyypeissä, tosin rikosten luonne ja tekoajankohdat vaikuttavat edellytysten harkintaan.

Kolmannen maan kansalainen, jolle on Suomessa myönnetty pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EY-oleskelulupa, voidaan karkottaa maasta, jos hän muodostaa yleiselle järjestykselle tai turvallisuudelle välittömän ja riittävän vakavan uhan. Karkottamiskynnys on asetettu korkeammalle ja kyseeseen tulevat vakavat väkivalta-, seksuaali-, ja huumausainerikokset, sekä painava syy olettaa, että henkilö uusii rikoksen tulevaisuudessa.

EU:n kansalaisten rikosperusteinen karkottamiskynnys on huomattavasti korkeampi kuin kolmannen maan kansalaisten. Karkottaminen on mahdollista ainoastaan yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen liittyvistä vakavista syistä. Kyse on tällöin tyypillisesti törkeistä rikoksista kuten vakavista väkivalta-, seksuaali- ja huumausainerikoksista.

Jos unionin kansalainen on oleskellut Suomessa yli 10 vuotta, karkottamisperusteeksi edellytetään yleiseen turvallisuuteen liittyviä pakottavia syitä. Lisäksi edellytyksenä on, että rikoksesta ei ole säädetty lievempää rangaistusta kuin vuosi vankeutta, sekä että hänen arvioidaan olevan vaaraksi Suomen yleiselle turvallisuudelle rikosten vakavuuden tai rikollisen toiminnan jatkumisen perusteella. Karkottaminen tulee siten kyseeseen vain poikkeuksellisen vakavien rikosten kuten törkeän pahoinpitelyn, törkeän huumausainerikoksen, törkeän ihmiskaupan ja törkeän raiskauksen kohdalla. Lisäksi valtioiden turvallisuutta vaarantavaan terrorismirikokseen syyllistyminen tai valtion turvallisuuteen liittyvään rikokseen, kuten törkeään vakoiluun, syyllistyminen voi johtaa karkottamiseen.

Pohjoismaan kansalainen voidaan karkottaa Suomesta vain, jos hänen katsotaan vaarantavan yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Maassa yli viisi vuotta Suomessa oleskellut Pohjoismaan kansalainen voidaan karkottaa vain vakavista ja yli kymmenen vuotta oleskellut pakottavista syistä. Pohjoismaalaisten karkottaminen on ollut äärimmäisen harvinaista.

Pakolaisaseman saaneen rikokseen syyllistyneen henkilön karkottamisella on rajoitteita. Pakolaisen karkottaminen on mahdollista, jos hänen on todettu syyllistyneen rikokseen, josta on säädetty enimmäisrangaistuksena vähintään vuosi vankeutta tai hän on syyllistynyt toistuvasti rikoksiin. Edellytyksenä on lisäksi, että henkilö voidaan karkottaa vain valtioon, joka suostuu ottamaan hänet vastaan. Pakolaista ei saa karkottaa kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa, johon nähden hän on edelleen kansainvälisen suojelun tarpeessa. Pakolaisen karkottamiseen tulisikin ryhtyä vain erittäin harvinaisissa poikkeustilanteissa.

Yksittäinenkin rikos voi johtaa karkotukseen

Tarkastelin pro gradu -tutkielmassani Ulkomaalaisviraston (UVI) rikosperusteista karkotuskäytäntöä vuosina 2003 ja 2005. Tutkimusaineisto käsitti yhteensä 80 rikosperusteista karkotusratkaisua. Niiden pohjalta ei voi mainita yhtä tiettyä rikosta, johon syyllistyminen aina johtaisi ulkomaalaisen karkottamiseen. Tutkimusaineistoon kuului 10 karkotusratkaisua vuodelta 2003 ja 4 ratkaisua vuodelta 2005, joissa perusteena oli yksittäiseen rikokseen syyllistyminen.

Aineiston perusteella voi kuitenkin havaita tulkintalinjan, jonka mukaan pääasiassa rikoslain 21 luvun henkeen ja terveyteen kohdistuvat väkivaltarikokset kuten tappo tai tapon yritys, rikoslain 50 luvun törkeät huumausainerikokset, sekä rikoslain 20 luvun seksuaalirikokset kuten lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja paritus voivat yksittäisenäkin rikoksena johtaa karkottamiseen. Tällöin karkottamiseen on kokonaisharkinnan jälkeen päädytty, vaikka ulkomaalaisella on ollut vahvojakin perhesiteitä Suomeen.

Joihinkin muihinkin yksittäisiin rikoksiin syyllistyminen saattaa kokonaisharkinnan jälkeen johtaa ulkomaalaisen karkottamiseen. Tällaisia rikoksia aineistossa olivat esim. törkeä rattijuopumus ja törkeä veropetos. Näissä karkotusratkaisuissa oli yhteistä, että ulkomaalaisella ei ollut vahvoja perhesiteitä Suomeen ja hän oli oleskellut maassa vain lyhyen ajan.

Kun karkottamisperusteena on yksittäinen rikos, sen laadulla on suuri merkitys karkottamisharkinnassa. Mitä törkeämpään rikokseen ulkomaalainen on syyllistynyt, sitä mahdollisempaa karkottaminen on, vaikka hänellä olisi vahvojakin perhesiteitä Suomeen. Kun karkottamisperusteena on yksi lievempi rikos, karkottaminen on mahdollista tapauksissa, joissa ulkomaalaisella ei ole vahvoja perhesiteitä Suomeen ja Suomessa oloaika on ollut lyhyt.

Rikoskierre yleisempi karkotusperuste

Toistuvasti rikoksiin syyllistyneillä ulkomaalaisilla oli tutkimusaineiston perusteella usein pitkälle ajanjaksolle ulottuva rikostausta. Aineistossa oli 36 rikoskierteeseen perustuvaa ratkaisua vuodelta 2003 ja 30 vuodelta 2005. Useisiin törkeisiin rikoksiin, kuten huumausainerikoksiin, seksuaalirikoksiin, omaisuusrikoksiin tai väkivaltarikoksiin, syyllistyneen ulkomaalaisen karkottamiseen päädyttiin vahvoistakin perhesiteistä huolimatta. Karkottamisharkinnassa ratkaiseva merkitys oli rikosten lukumäärällä, rikosten laadulla sekä rikollisen toiminnan jatkuvuudella useitakin vuosia. Useissa karkottamisratkaisuissa UVI perusteli karkottamista rikollisen toiminnan jatkumisella sekä ulkomaalaisen välinpitämättömällä suhtautumisella kiinnijäämiseen ja rikosseuraamuksiin.

Jossain tapauksissa karkottamisperusteina oli vain kaksi rikosta, toisissa tapauksissa perusteena oli useita kymmeniä rikoksia. Toistuvasti rikoksiin syyllistynyt karkotuspäätöksen saanut ulkomaalainen oli usein syyllistynyt väkivalta-, omaisuus-, liikenne- ja huumausainerikoksiin.

Uusia haasteita

EU:n laajentumisen myötä myös Suomi kohtaa uusia haasteita. Yksi suurimmista on huumerikollisuus, mutta myös kansainvälistyvä terrorismi tuo uusia haasteita rajattoman Schengen-Euroopan alueelle. Suomessa ei ole toistaiseksi ollut terrorismirikoksiin liittyviä oikeustapauksia, eikä ulkomaalaisen karkottaminen tällä perusteella siten ole ollut ajankohtaista. Ottaen huomioon terrorismin kansainvälisyys ja terroristijärjestöjen tukijäsenten oleskeleminen eri puolilla Eurooppaa, karkottaminen kyseisillä perusteilla on tulevaisuudessa täysin mahdollista myös Suomessa. Tällöin harkintaan tulevat palauttamiskieltojen ja ihmisoikeussopimusten velvoitteet ihmisoikeuksien turvaamisesta. Voidaanko luottaa vastaanottavan valtion lupauksiin siitä, ettei vakavaankaan rikokseen syyllistynyttä henkilöä kiduteta tai kohdella muutoin epäinhimillisesti? Tähän kysymykseen ovat jo useat EU:n jäsenmaat joutuneet ottamaan kantaa.

Kirjoitus pohjautuu pro gradu -tutkielmaan "Maasta karkottaminen rikosten seuraamuksena". Artikkelin kirjoittaja työskentelee lakimiehenä Pakolaisneuvonta ry:ssä.

 
Julkaistu 8.12.2008