Päivi Honkatukia

Seksuaalinen häirintä ja työelämän epätasa-arvoiset valtarakenteet

#metoo-kampanjan ansiosta seksuaalinen häirintä ei ole enää mikään vaiettu ongelma. Kampanja on paljastunut laajasti seksuaalista häirintää eri elämänalueilla, työelämä mukaan lukien. Ilmi on tullut paitsi häirintää, myös vakavia seksuaalirikoksia, joista ei ole tehty rikos- tai muitakaan ilmoituksia ja joiden kohteeksi joutuneet on jätetty selviämään yksin.

Seksuaalinen häirintä on yksi este tasa-arvon toteutumiselle työelämässä. Työmarkkinajärjestöjen tekemien tuoreiden selvitysten mukaan se on yleistä työpaikoilla. Häirinnän kokemusta määrittävät vahvasti sukupuoli ja ikä: eniten sitä kokevat nuoret naiset, jotka työskentelevät määräaikaisissa työsuhteissa. Häirinnästä ilmoittaminen on harvinaista, mutta kaikkien vähiten ilmoituksia tekevät ne, joilla ei ole vakituista työsuhdetta.

#metoo-kampanja on tehnyt näkyväksi sen, että seksuaalisen häirinnän kokeminen on epämiellyttävää. Pitkään jatkuessaan se voi aiheuttaa terveydellistä vahinkoa. Epävarmuus työsuhteen jatkumisesta ja omaan työuraan liittyvät toiveet saavat kuitenkin monen puremaan hammasta ja sulkemaan suunsa. Työssä koettu seksuaalinen häirintä on yksi esimerkki siitä, miten heikko asema työmarkkinoilla voi altistaa kaltoinkohtelulle ja sen kielteisille seurauksille.

Muun muassa tasa-arvolaki ja työturvallisuuslaki antavat välineitä puuttua häirintään ja rakentaa näin osaltaan tasa-arvoista työelämää, kuten Johanna Niemi ja Heini Kainulainen kirjoittavat tässä numerossa. Ne ohjaavat työpaikkoja laatimaan toimintamallit ja selkeät ohjeet siitä, mitä työntekijä voi tehdä häirintää koettuaan ja miten asiaa käsitellään sen jälkeen. Häirinnän vastaiset toimet voivat olla osa työpaikoilla tehtävää tasa-arvosuunnitelmaa ja työsuojeluvaltuutetun velvollisuuksia. Samoin häirintään puuttuminen kuuluu työsuojeluviranomaisten tehtäviin.

Nämä velvoitteet on syytä ottaa vakavasti. Tasa-arvon mallimaaksi kutsutussa Suomessa on korkea aika tunnistaa, että työssä koettu seksuaalinen häirintä on valta-aseman väärinkäyttöä. Palkkatyö on monelle tärkeä elämänalue ja identiteetin rakentamisen väline. Sitä pidetään myös kansalaisvelvollisuutena. On tärkeää, että jokainen meistä voi tehdä työtä ja etsiä paikkaansa työelämässä ilman pelkoa joutua häirityksi.

 
Julkaistu 9.3.2018
Sivun alkuun |