Sonja Tanttari & Markus Alanko

Huijarit löytävät aina uusia tekotapoja ja uhreja

Rikoksentorjunta-palstalla käsitellään petosrikosten ehkäisyä. Petosten torjunnan haasteita ovat väestön ikääntyminen, nettiasioinnin lisääntyminen ja kansainvälinen rikollisuus.

Istuuduin keittiön pöydän ääreen tasaamaan hengitystäni. Olin juuri vienyt pankkikorttini ja verkkopankkitunnukseni postilaatikkoon päätien varteen. Nimittäin puoli tuntia aiemmin puhelimeni oli soinut. Siellä oli rikoskomisario, jolla oli minulle hälyttäviä uutisia. Pankkikorttini tiedot olivat joutuneet rikollisten käsiin, kun olin aamupäivällä käynyt Prisman pankkiautomaatilla. Säästöni olivat siis vaarassa! Säikähdystäni huojensi tieto, että poliisi pystyisi yhteistyössä pankkini kanssa pysäyttämään varkauden. Nyt aloin kuitenkin epäillä, olinko toiminut oikein. Muistin, että naapurin Maire oli käynyt seniori-illassa, jossa oli puhuttu meidän ikäihmisten huijaamisesta. Soittaisin Mairelle – hän osaisi neuvoa.


Tämä tarina voi olla valitettavan tuttu usealle ikäihmiselle. Vuonna 2017 poliisin tietoon tuli noin 950 tapausta, joissa rikolliset olivat poliisina esiintyen saaneet tai yrittäneet saada haltuunsa uhrin pankkikortin tai verkkopankkitunnukset. Valepoliisi-ilmiö on hyvä esimerkki muuttuvasta petosrikollisuudesta, jonka tekijät ovat kekseliäitä ja valikoivat teolleen otollisen uhrin. Monista muista petosrikollisuuden muodoista poiketen valepoliisipetokset keskittyvät erityisesti ikääntyneeseen väestöön.

Petosrikollisuus lisääntynyt 2010-luvulla

Rikoksentorjuntaneuvosto asetti vuosi sitten asiantuntijatyöryhmän, joka selvitti yksityishenkilöihin kohdistuvien petosrikosten yleisyyttä ja piirteitä sekä niiden ehkäisyä. Työryhmä kokosi työstään rikoksentorjuntakatsauksen, joka julkaistiin joulukuussa. Katsauksessa keskityttiin erityisesti internetin myyntipetoksiin, identiteettivarkauksiin ja ikääntyneisiin kohdistuviin petoksiin.

Petosrikollisuus on ollut kasvussa 2010-luvulla Suomessa. Poliisin tilastoimat petokset ja niiden yritykset kaksinkertaistuivat vuodesta 2010 (20 380 tapausta) vuoteen 2016 (40 416 tapausta). Erityisesti maksuvälinepetokset lisääntyivät tuona aikana voimakkaasti. Myös rikosuhritutkimusten mukaan eräät yksityishenkilöihin kohdistuvat petokset tai huijaukset ovat lisääntyneet. On arvioitu, että petosrikollisuudesta suuri osa jää viranomaisilta piiloon. Lisäksi kaikkia petoksiksi luettavia tapauksia ei välttämättä tilastoida rikoksina ja toisaalta jotkut petostarkoituksessa tehdyt rikokset voidaan tilastoida esimerkiksi varkauksina.

Petosrikosten kasvuun ovat vaikuttaneet verkkoasioinnin lisääntyminen ja internetin rikosmahdollisuudet. Petoksista voi aiheutua uhreille merkittäviä taloudellisia ja sosiaalisia haittoja. Petosrikosten rikoshaittoja on vaikea arvioida tarkasti, mutta tiedossa on yksittäisiä tapauksia, joissa uhri on menettänyt jopa 170 000 euroa rikollisille. Rikoshaitan suuruus vaihtelee eri petostyyppien välillä. Esimerkiksi yleisissä myyntipetoksissa uhri saattaa menettää 50−150 euroa, mutta tekijälle kymmenistä uhreista koituu merkittävä rikoshyöty.

Poliisin tietoon tulleet perusmuotoiset petokset ja maksuvälinepetokset 2010–2016.

Kaupantekoon ja asiointiin voi liittyä vaaroja

Katsauksen koonnut työryhmä nosti esille petosilmiöitä, jotka ovat yleisiä ja koskettavat monia tavallisia ihmisiä. Ongelmallisia ovat tilausansat, joissa kuluttaja erehdytetään sitoutumaan pitkään maksulliseen tilaukseen, jota hän ei tiedosta tehneensä. Kuluttaja ei ole tällöin velvollinen maksamaan siitä, mutta tilanne voi olla hänelle itselleen epäselvä. Monesti tilausansoihin liittyy myös aggressiivista perintää. Työryhmä painottaa, että viranomaisten tulee informoida kuluttajia tilausansojen vaaroista. Tilausansoja tekevien yritysten toimintaan puuttuminen on haastavaa, sillä niistä monet toimivat ulkomailla.

Internetin markkinapaikkojen tyypillisissä myyntipetoksissa ostaja maksaa olemattomasta tuotteesta. Markkinapaikkojen ylläpitäjät voivat vaikeuttaa ja vähentää niissä tapahtuvia huijauksia esimerkiksi laatimalla hyvät ohjeet kaupankäyntiin tai parantamalla sivuston turvallisuuskäytäntöjä.

Identiteettivarkaudet voivat aiheuttaa uhreille monia haittoja. EU:n tietosuoja-asetuksella parannetaan henkilötietojen turvallista käyttöä ja tehostetaan identiteettivarkauksien ehkäisyä. Työryhmä muistuttaa kuitenkin, että viranomaisten olisi hyvä tarkistaa käytäntöään paperisten kirjeiden lähettämisessä. Asiakkaille tarkoitetuissa kirjeissä voi olla henkilötietoja, jotka on helppo varastaa.

Tekijät hyödyntävät ikäihmisten haavoittuvuutta

Ikäihmisiin kohdistuu monenlaisia petoksia, joista osaan valikoidaan tarkoituksella ikääntynyt uhri. Mainitut valepoliisitapaukset työllistivät viranomaisia erityisesti viime vuonna ja ilmiö on pysynyt pinnalla vielä tämän vuoden alussakin. Poliisin tilastoissa ikääntyneisiin kohdistuvat petokset ovat lisääntyneet nopeasti. Yli 65-vuotiaiden ikäryhmään, jonka väestöosuus on noin 20 prosenttia, kohdistui 9 prosenttia poliisin tilastoimista petoksista ja niiden yrityksistä vuonna 2016. Määrä on kuitenkin selvästi kasvanut 2010-luvulla ja kasvu on ollut voimakkaampaa kuin koko väestössä keskimäärin. Yhä useampi ikääntynyt myös käyttää nettiä. Eurostatin mukaan ikääntyneiden määrä nettipetosten uhreina kasvoi Suomessa voimakkaasti vuoden 2015 yhdestä prosentista neljään prosenttiin vuonna 2016.

Yksinäisyys, yksinasuminen ja heikko toimintakyky tekevät ikääntyneistä keskimääräistä alttiimpia uhreja petoksille. Ikääntyneen uhrin pelko, häpeä tai esimerkiksi muistivaikeudet voivat estää myös rikoksesta ilmoittamisen. Katsauksessa keskityttiin uhrille tuntemattomien tekijöiden tekemiin petoksiin, mutta on hyvä muistaa, että ikäihminen voi kokea myös läheisensä tekemää taloudellista hyväksikäyttöä. Vanhustyön ammattilaiset ja ikääntyneiden läheiset voivat auttaa varautumaan petoksiin. Aiheen käsittelyn tueksi on laadittu ikääntyneiden turvaohjeita. Poliisin tiedotuksella on suuri rooli ja se onkin toteuttanut tiedotuskampanjoita esimerkiksi valepoliisihuijauksista.

Torjuntasuosituksia ja tulevaisuuden haasteita

Yksittäisten kansalaisten toiminta petosten ehkäisemiseksi on tärkeää. Monilla helpoilla keinoilla voi suojata omaisuuttaan ja henkilötietojaan. Maksukortit ja -tilit voi suojata turvarajoilla ja netissä taas on syytä varoa epäilyttäviä linkkejä, tarjouksia ja kaveripyyntöjä. Viranomaisten ajantasainen tiedottaminen ja mediayhteistyö ovat avainasemassa petosten torjunnassa. Kaupunkien turvallisuuskyselyissä moni vastaaja nosti esiin, että tiedottamisessa tulisi muistaa ikäihmisten tarpeet, sillä heitä ei välttämättä esimerkiksi netissä tavoiteta kattavasti. Ihmisten tietoisuus petoksista on lisääntynyt uutisoinnin seurauksena. Media on tavallisille kansalaisille pääasiallinen rikosten tietolähde rikoksista, jonka perusteella muodostetaan mielikuvia.

Petosten torjunta vaatii viranomaistyön lisäksi järjestöjen ja pankkien osallistumista. Erityisesti ikäihmisiä tavoittavat järjestöt voivat välittää vinkkejä petoksilta suojautumiseen. Pankkien tulee neuvoa ikääntyneitä tilien ja maksuvälineiden turvallisesta käytöstä ja varsinkin ikääntyneiden asiakkaiden neuvontaan on panostettava. Oikeusministeriön rahoittamassa Tikka-hankkeessa on laadittu pankkien työntekijöille ohjeita ikäihmisiin kohdistuvan taloudellisen hyväksikäytön tunnistamiseksi. Hankkeen materiaalien hyödyntämistä seurataan sisäministeriön vetämässä ikääntyneiden turvallisuusohjelmassa.

Petosten torjunnan haasteita ovat väestön ikääntyminen, nettiasioinnin lisääntyminen ja kansainvälinen rikollisuus. Poliisin vuoden 2017 tilastot osoittavat kuitenkin petosrikosten määrä laskeneen. Tähän ovat vaikuttaneet poliisin tilastointikäytäntöjen muutokset, mutta katsauksen koonnut työryhmä arvioi, että myös onnistuneella tiedottamisella on ollut merkitystä. Kansalaisten tietoisuudella ja käytännön vinkkien noudattamisella saadaan estettyä moni rikos heti alkuunsa. Jatkossa jokaisen on hyvä muistaa ottaa petoksilta suojautuminen puheeksi myös ikääntyneen läheisen kanssa. On suureksi avuksi, jos asiasta on keskusteltu hyvissä ajoin ennen kuin huijari osuu kohdalle.

Lisätietoa:

EUCPN (2017) Organized Crime Targeting Elderly People: A theoretical overview.

Tanttari, Sonja & Alanko, Markus: Petosrikollisuus ja sen ehkäisy. Rikoksentorjuntakatsaus 2017. Oikeusministeriön selvityksiä ja ohjeita 58/2017.

Tietoa ikäihmisille kotona asumisen turvaksi -opas. Vanhustyön keskusliitto 2017.

Turvallinen elämä ikääntyneille -toimintaohjelman päivitys. Sisäministeriön julkaisu 6/2018.

Turvaohjeita senioreille -opas. Rikoksentorjuntaneuvosto 2017.

Valepoliisihuijauksen tunnistamisen ohjevideo Poliisitubessa

 
Julkaistu 9.3.2018
Sivun alkuun |