Haaste 1/2018

Teemana työ

Artikkeleita

Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana YK:n yhteydessä toimivan Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin (HEUNI) johtaja Natalia Ollus. Hän painottaa, että kriminaalipolitiikan pohjaksi tarvitaan tutkimustietoa rikosilmiöistä ja hyvistä käytännöistä. Esimerkiksi työperäisen ihmiskaupan tutkimisessa ja työkalujen kehittämisessä sen torjumiseksi HEUNI on ollut eurooppalaisittain edelläkävijä.

Artikkelissa tarkastellaan työttömyyden yhteyttä rikoskäyttäytymiseen rekisteriaineistojen ja viimeaikaisten kansainvälisten tutkimusten valossa.

Työssäkäynti on yksi keino kiinnittää vapautuva vanki yhteiskuntaan ja normaaliin arkeen kriittisessä vapautumisen vaiheessa. Käytännön toimijat kertovat, millaisia haasteita rikostaustaisten ihmisten työllistymisessä on.

Yhteisösakkotuomiot työturvallisuusrikoksissa ovat tutkimuksen mukaan yleistyneet, mutta sakkojen taso on jäänyt lieväksi. Vain joka neljännessä tapauksessa yritykselle tuomitaan yhteisösakko. Useimmiten työturvallisuusrikoksista rangaistaan edelleen työnjohtotasoon tai keskijohtoon kuuluvia yksilöitä.

Keskusrikospoliisi tiedotti viime marraskuun lopulla käynnissä olevasta suuresta esitutkintakokonaisuudesta, "Case V:stä". Rikoskokonaisuudessa liivijengiläisten epäillään lahjoneen rakennusmestareita rahalla ja huumeilla – Bandidosin ja sen alajengin jäsenet ovat siis päässeet urakoimaan isoille työmaille. Juttuun kietoutuu myös epäiltyjä huumausainerikoksia ja kiristyksiä.

#metoo-kampanja on nostanut esiin seksuaalisen häirinnän ja ahdistelun. Vaikka tärkeimmät tavat puuttua häirintään ja ahdisteluun löytyvät muualta kuin lainsäädännöstä, käytettävissä on myös lakiin perustuvia keinoja. Artikkelissa käydään lyhyesti läpi keskeiset lainsäännökset, joilla voi puuttua vakavimpiin tapauksiin.

Työpaikkakiusaamisella on useita haitallisia seurauksia työntekijöiden terveydelle ja hyvinvoinnille. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi kiusaamisesta voi aiheutua huomattavia taloudellisia menetyksiä paitsi uhrille itselleen, myös työnantajalle ja yhteiskunnalle. Kun tietoisuus työpaikkakiusaamisen aiheuttamista haitoista on lisääntynyt, monilla työpaikoilla on ryhdytty laatimaan toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja käsittelyyn. Tähän on osaltaan vaikuttanut työturvallisuuslain säännös, joka velvoittaa työnantajaa puuttumaan tietoonsa tulleeseen kiusaamiseen. Viranomaisille ja uutisotsikoihin päätyneet kiusaamistapaukset kielivät kuitenkin siitä, ettei kiusaamisen käsittelyssä työpaikalla ole aina onnistuttu.

Naiset kokevat tutkimusten mukaan noin kaksi kertaa enemmän väkivaltaa ja sen uhkaa työtehtävissä kuin miehet. Väkivallan riskiammatteihin kuuluvat etenkin terveyden- ja sairaanhoitotyö, sosiaalialan hoitotyö sekä vartiointi- ja suojelutyö. Väkivallan uhka on ollut nousussa myös opetusalalla, liikenteessä, myynti- ja muussa asiakaspalvelutyössä.

Juttuun on koottu muutamia vinkkejä yleisistä ja eri alojen ohjeistuksista työpaikkaväkivallan ehkäisyyn .

Suomessa on lähes kahden vuosikymmenen aikana saavutettu paljon ihmiskaupan vastaisessa työssä. Ihmiskaupan tunnistaminen on parantunut, oikeuskäytäntö on kehittynyt ja ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmästä on tullut tärkeä yhteistyökumppani monille viranomaisille ja kansalaisjärjestöille. Haasteita on kuitenkin edelleen.

Rikoksentorjunta-palstalla käsitellään petosrikosten ehkäisyä. Petosten torjunnan haasteita ovat väestön ikääntyminen, nettiasioinnin lisääntyminen ja kansainvälinen rikollisuus.

Kriminologia-palstalla esitellään uusi suomenkielinen kriminologian oppikirja. Teos kattaa sekä rikollisuuden että siihen kohdistuvien reaktioiden tutkimuksen.

Kyberrikokset-palstalla aiheena on työntekijöiden rooli yrityksen tietoturvassa.

 
Julkaistu 9.3.2018
Sivun alkuun |