Päivi Honkatukia

Kääretorttua ja kavereita

Vankilaan joutuminen pysäyttää ja pakottaa ihmisen peruskysymysten äärelle. Millaisia valintoja on tehnyt ja miten tästä eteenpäin? Moni päättää lopettaa rikosten tekemisen ja aloittaa uuden elämän vapauduttuaan.

Vakaista aikomuksista huolimatta suuri osa entisistä vangeista löytää itsensä rikoksia tekemästä. Osa päätyy uudelleen vankilaan. Kriittisiä ovat ensimmäiset kuukaudet, päivät, jopa ensimmäiset 15 minuuttia, todetaan Haasteen tässä numerossa.

Nykyään jokaisen ajatellaan olevan oman elämänsä arkkitehti, ja myös rikosten tekemisen lopettaminen nähdään helposti yksilön omana päätöksenä. Epäonnistumisesta syytetään puuttuvaa halua muuttua.

Rikollisuuden tutkijat ja rikosseuraamusalalla työskentelevät ovat kuitenkin puhuneet pitkään siitä, että yksilön syyllistämisen sijaan asiaa on tarkasteltava laajempana yhteiskunnallisena kysymyksenä. Rakenteelliset tekijät ja ympäröivän yhteiskunnan asenteet voivat musertaa niin vakaat päätökset kuin hauraammat toiveet paremmasta elämästä.

Vapautuvien vankien yhteiskunnallinen asema on heikko. Monelta puuttuu asunto, peruskoulun jälkeinen tutkinto ja osalta myös peruskoulun päästötodistus. Rikollisen leima on sitkeässä estäen normaalin elämän edellytysten hankkimista. Vanhat kuviot voivat houkuttaa, sillä sieltä sentään löytyy ystäviä ja yhteisö, johon voi tuntea kuuluvansa.

Vankeja kyllä tuetaan vapauteen valmistautumisessa. Usein yritetään muuttaa heidän ajatteluaan, käyttäytymistään tai auttaa heitä vapautumaan päihdeongelmista. Tuoreen arviointitutkimuksen mukaan vangit eivät kuitenkaan saa riittävästi valmiuksia arjen ongelmien kanssa kamppailemiseen. Monille myös perhesuhteiden ylläpitäminen vankeusaikana on hankalaa.

Viime aikoina tällaisiin asioihin on paneuduttu. Vankien mahdollisuuksia opiskella, saada työtä ja asunto pyritään nyt vahvistamaan. Huomionarvoista on myös Marttojen tekemä työ vankien parissa. Marttojen kursseilla opetetaan ruoanlaittoa ja kodinhoitoa. Ateriat valmistetaan ja nautitaan yhdessä, mukaan lukien jälkiruoaksi valmistetut kääretortut, kuten hiljattain uutisoitiin. Ruumiin ravinnon rinnalla olennaista on mielekäs tekeminen ja yhteys toisiin ihmisiin. Ohessa opitaan olennaisia arjen taitoja.

Yksi tärkeimmistä inhimillisistä tarpeista on itsensä kokeminen tarpeelliseksi. Yksinäisyys ja arvottomuuden tunne pitävät vapautuvat vangit rikollisuuden piirissä. Siksi yhteisöllisyyttä ja vankien yhteiskunnallista osallisuutta ylipäätään olisi vahvistettava jo vankeusaikana. Näin taataan vapautuville vangeille paremmat eväät elämään tavallisena ihmisenä muiden tavallisten ihmisten joukossa.

 
Julkaistu 10.3.2017
Sivun alkuun |